Santtion / Pyhärannan VPK:n historiaa 1919-2007

Tekstiä historiikkiin koottu mm. seuraavista lähteistä:

Kai Saarinen, Riku Lehtinen, Esa Urhonen, Tenho Hella, Sanomalehti Länsi-Suomi

 

Länsi-Suomi lehti 19.03.1919:

 

"Palokunta perustettu Santtiolle. Hiljakselleen täällä on eletty ja jokapäiväisiä töitä tehty.Mitään sellaista erikoisempaa ei ole tapahtunut, josta sanomalehdessä olisi kannattanut mainita. Nyt kevään kynnyksellä näyttää kuitenkin tapahtuneen sellaista, että se ansaitsee tulla sanomalehtien välityksellä laajemmallekin tunnetuksi.

Täällä Santtion Kaerlassa pidettiin nimittäin Maarianpäivänä kokous ja päätettiin perustaa tänne vapaaehtoinen palokunta. Kokouksessa oli osaanottajia Santtiolta ja Hirslahdelta ja Wpk:n jäseniksi ilmoittautui heti noin kolmisenkymmentä henkilöä. Johtokuntaan valittiin suljetuilla lipuilla seuraavat viisi vakinaista jäsentä. Nim. mv Hannes Pajula, laivuri Hjalmar Lundgren, maalari Emil Aarnio, kalastaja Johan Arvo, ja mv:n poika Viktor Kaerila ja varalle mv Frans Ruohola ja merimies Elis Stenroos. Harjoitus ja sammutuspäälliköksi valittiin aliupseeri Johan Wahlroos ja varalle mv Vilho Peltola. Vielä valittiin huvitoimikuntaan 8 miestä. Ensi töiksi päätettiin korjauttaa vanha yhteinen paloruisku. Varoja tähän päätettiin kerätä vapaaehtoisella keräyksellä. Täällä toimineen lukuseuran puolesta myöskin ilmoitettiin, että se mahdollisesti tulee myöntämään rahalliset varansa n. 400 mk ja kirjastonsa äsken perustetulle Santtion vpk:lle – huvitoimikunta myös aloitti heti toimintansa ja päätettiin huhtikuun 6 pnä pitää iltama Santtion Anttilassa jos vaan lupa saadaan ja toivotaan yleisön puolelta runsasta osaanottoa.
Toimituksen mielestä tuntuu pikkasen merkilliseltä tämä VPK:n perustaminen Pyhärantaan, syystä, että mainitussa kunnassa on tyydyttävässä kunnossa oleva suojeluskunta. Ja suojeluskuntalaisillahan on, kuten tiedetään tulipalon sattuessa samat velvollisuudet kuin palokuntalaisillakin. Palokuntien nimellähän suojeluskunnat kesällä 1917 perustettiin.
Ehdottaisimmekin sen tähden, että tämä vasta perustettu VPK ryhtyisi yhteistyöhön suojeluskunnan kanssa. Täten suojeluskunta lujittuisi entistä enemmän ja voi siis taistella menestyksellisesti niin tulipaloja kuin kaikkea muutakin sellaista vastaan, joka yhteiskunnan säilymiselle uhkaa koitua vaaralliseksi. Mikäli useampia tällaisia yleishyödyllisissä tarkoituksissa työskenteleviä yhtymiä kuntaan perustetaan, sitä heikommin ne voimien puutteen tähden toimivat. Jos taas samat henkilöt kuuluvat jokaiseen eri seuraan tai ”kuntaan” väsähtävät he ennen pitkää liian monien toimien vuoksi. Kun nyt oletamme, että tämän Santtion VPK:n perustajat pitävät kunnia-asianaan kuulua suojeluskuntaan, sillä siihen kuuluminen tällä kerralla on tärkein ja kaikista niin uskomme, että heille ennen pitkää tulee raskaaksi käydä näiden molempien harjoituksissa. Toiselta kannalta asiaa ajatellen pitäisimme siis soveliaana, että mainittu Santtion VPK työskentelisi yhdessä suojeluskunnan kanssa. Kun sitten joskus koittaa aika, jolloin ei suojeluskuntaa enään tarvita, voidaan sen nimi muuttaa VPK:ksi ja se voi ruveta toimimaan yksistään valistus- ja sammutuskuntana. Ja kun siihen sitten kuuluvat kaikki kunnan suojeluskuntalaiset, niin silloin on toivoa, että tulee paljon voimakkaampi järjestö, kuin parin kyläkunnan muodostama palokunta voi olla."

Näin kirjoitti Länsi – Suomi lehti 1919 keväällä. Tämän jälkeen vpk järjesti erilaisia varainhankinta tilaisuuksia ja sammutteli tulipaloja. Lisäksi oli käynnissä yhdistyksen rekisteröinti toimia. 8.1 1923 vpk sai rekisteröinnin, ja silloin 120 henkilöä kirjoittautui Santtion VPK:n jäseneksi. Samalla valittiin VPK:n päälliköksi Eino Urhonen.


Todellisen tulikasteensa VPK sai 13.5.1927, jolloin Santtion kylässä riehui suurpalo. Palo tuhosi Hellan ja Karin tilojen rakennukset sekä osan Huitan tilan rakennuksista. 5.5.1954 Santtion VPK solmi ensimmäisen sammutussopimuksensa Pyhärannan kunnan kanssa sammutustoiminnan hoitamisesta kunnan alueella. 8.10.1969 sammutussopimus uusittiin, jolloin VPK sai käyttöönsä kunnan omistaman paloauton (Dodge) sekä 1000 mk:n vuosittaisen korvauksen sammutustöiden suorittamisesta.

1970 luvun alussa Santtiolle rakennettiin talkoovoimin palotalli, johon sijoitettiin 1973 kunnan hankkima kevyt paloauto (Ford Transit). VPK:n ja kunnan välit kärjistyivät 1971, koska kunta ei ollut huolehtinut sopimuksen mukaisesti tarpeellista kalustoa tavallisten sammutus- ja pelastustehtävien suorittamiseen. VPK sanoi sammutussopimuksen irti, mutta asiat saatiin sovittua vuoden irtisanomisajan aikana ja toiminta pääsi jatkumaan normaalisti. 30.5.1976 Pyhärannassa järjestettiin palontorjuntapäivät Rauman kaukoavustusalueen palokunnille. Ohjelmassa oli ohimarssi, nostolava esityksiä, Santtion ja Rauman VPK:den kevytvaahto esitys sekä Lapin VPK:n soittokunnan musisointia. 1970- luvulla hälytyksiä oli keskimäärin 10 kappaletta vuodessa.

 

1980 sisäasiainministeriöltä oli tullut kehotus sammutussopimusten uusimisesta ja niinpä uutta sopimusta alettiin valmistella. Ja seuraavana vuonna kunnanhallitus hyväksyi uuden sammutussopimuksen. Vuosi 1984 oli todella rauhallinen palokunnalle. Vuoden aikana oli kaksi hälytystä. Toinen oli kuivuripalo ja toinen oli nokipalo. Lisäksi Euroopasta ilmavirtojen mukana kulkeutunut noki aiheutti palokunnalle tarkkailu toimenpiteitä.

5.5.1985 Pyhärannassa järjestettiin toistamiseen Palontorjuntapäivät. Ohjelmassa oli tieto- ja kalustokilpailu, ohimarssi sekä sammuttimien, nostolavan ja meripelastuspuvun esittelyt. Juhlaa säesti tälläkin kertaa Lapin VPK:n soittokunta.

Tammikuussa 1986 perustettiin VPK:n nuoriso-osasto, johon ilmoittautui heti 11 reipasta nuorta. 1988 kunnan päällikkö Ari Joelssonin toimesta tehostettiin palokunnan toimintaa myös Ihoden seudulla. Vanhan terveystalon ulkorakennukseen, jossa ennen oli säilytetty sammutusperävaunua, kunnostettiin talli Dodge sammutusautolle.

Vuonna 1989 VPK:lle laadittiin uudet säännöt sekä neuvoteltiin uusi sammutussopimus Pyhärannan kunnan kanssa. 1980- luvulla hälytyksiä oli keskimäärin 11,6 vuodessa.

1.kesäkuuta 1990 Pyhärannan Rihtniemessä järjestettiin laajamittainen metsäpaloharjoitus, johon osallistui myös lähikuntien palokuntia. 90- luvun alku oli varsin vilkasta VPK:laisille. 1990 hankittiin oma miehistönkuljetusauto (Volkswagen Syncro) ja pari vuotta myöhemmin kunta hankki uuden sammutusauton (Mercedes-Benz).

Lisäksi Ihodeen valmistui vuosikymmenen alussa monitoimitalo, johon kuului kirjaston ja terveysaseman lisäksi paloasema. 1993 VPK hankki vuokralle Ropalla sijainneen vanhan navetta rakennuksen, josta kunnostettiin harjoituspaikka savusukellukseen. 9.11.1994 Santtion VPK:sta tuli nimenmuutoksen jälkeen Pyhärannan VPK. Samana vuonna VPK päätti hankkia Keikyän VPK:lta käytetyn säiliöauton (Scania 110 LS) ja ostaa kunnalta entisöitäväksi vanhan Dodge "sammutusauton", jolla toiminta vuonna 1988 Ihoden kulmilla aloitettiin.

1980- luvun lopulla hiipunutta nuoriso-osasto toimintaa alettiin herätellä uudelleen henkiin ja toimintaan ilmoittautuikin heti mukaan toista kymmentä nuorta. Myös VPK:n naiset halusivat mukaan toimintaan ja niinpä palokunta sai myös naisosaston. 90- luvun puolivälissä oli maanlaajuisesti herännyt ajatus toimintamallista, jossa ideana oli lyhentää korkeariskisten potilaiden hoidon alkamisviivettä. Niinpä syksyllä 1996 kymmenkunta VPK:laista alkoi kouluttautumaan ensivastetoimintaan.

Heinäkuun 4.päivänä vuonna 1997 alkoi virallisesti ensivastetoiminta Pyhärannan VPK:ssa aivan kärkipäässä Suomessa. Ensivastetoiminta vilkastutti VPK:n toimintaa ja hälytysmäärät lähtivät nousuun. 1990- luvulla olikin keskimäärin 33 hälytystä vuodessa.
Vuoden 2000 loppupuolella hankittiin käytetty öljyauto (Scania R143 HL), josta talkootunteja säästämättä alettiin kunnostaa uutta säiliöautoa. 2001 saatiin uusi säiliöauto valmiiksi ja vanha säiliöauto myytiin Tampereelle. 2002 ensivastetoiminnan tehostamiseksi ja järkeistämiseksi, hankittiin Raumalta vanha ambulanssi (Mercedes-Benz 310) EVY autoksi. Olihan järkevämpää mennä pienellä autolla potilaan luokse, sillä yleensä vilkut ja pillit päällä pihalle kaartanut sammutusauto ei ainakaan vähentänyt potilaan sydämen tykytystä. Auton hankinnasta kuuluu suuri kiitos pyhärantalaiselle yrittäjälle Petri Rantaselle, jolta saatiin auton hankintaan käytetyt rahat lahjoituksena. Vuonna 2002 monen vuoden odottelun jälkeen Palosuojelurahasto myönsi avustuksen Ihoden aseman laajentamishankkeelle, 2000- luvun alussa on keskimäärin ollut 73 hälytystä vuodessa, joten hälytysmäärissä ollaan edetty nousujohteisesti.


Vuosituhannen loppu ja uuden alku oli Vpk:lle itsenäistymisen aikaa, kunnan päällikkö aloitti yhteispäivystyksen Laitilan "päälliköiden" kanssa, ja seuraavaksi päällikkö siirtyi Rauman palolaitokselle vuoromestariksi, vastuualueenaan Pyhäranta ja Kodisjoki. Tämä merkitsi Vpk:lle enemmän vastuuta, koska kunnan päällikkö ei ollut ns. jokapäiväisesti kunnassa hoitamassa asioita.
2003 Pyhärannan palotoimi siirrettiin Uudenkaupungin palolaitoksen alaisuuteen. Syy tähän siirtoon löytyy siitä, että hätäkeskus lopetti Raumalta ja siirtyi Poriin.
Koska Pyhäranta tulisi jatkossa olemaan Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksessa, oli järkevää siirtyä vuodeksi Uudenkaupungin pelastuslaitoksen ja Turun hätäkeskuksen alaisuuteen. 2004 aloitti alueellinen pelastustoimi Varsinais-Suomessa ja Pyhärannan Vpk:kin allekirjoitti niin sanotun siirtosopimuksen Alpen kanssa, käytännössä siirrettiin entinen kuntasopimus Alpen ja Vpk:n väliseksi.
Vpk:lla oli vaikeuksia VW miehistöauton moottorin kestävyyden kanssa, ja lopulta se päätettiin myydä viallisena Taivassalon Vpk:lle. Tilalle ostettiin käytetty Toyota Runner Turusta, lukemattomilla talkootunneilla autosta saatiin uusi PY-17 .
Varsinais-Suomen Vpk:t ja V-S alpe solmivat ensin ns. aluesopimuksen, joka antoi raamit tulevalle palokuntasopimukselle. Palokuntasopimuksen allekirjoittamisesta tulikin Pyhärannan Vpk:lle vaikea. Sopimuksen sisältö olisi sinällään sopinut Vpk:lle mutta kunnan omistaman paloasematilojen puutteellisuus hiersi sopimuksen hyväksymisessä. Lukuisat lehtikirjoitukset ja yhteydenotot kunnan luottamushenkilöihin ei tuottanut tulosta, jotta korjausta asematiloihin olisi saatu. N. 1 ½ kuukauden sopimuksettoman ajan jälkeen Vpk:n oli kirjoitettava sopimus, jotta toiminta saadaan täysipainoisesti käymään. Toimintaa piti jatkaa ahtaissa ja jopa vaarallisissa tiloissa. Aika näyttää milloin ja mistä apu tiloihin tulee.

Vuonna 2007 Pyhärannan Vpk on aktiivinen ja hyvin motivoitunut, toimintaa jatketaan perinteisillä menetelmillä ja ollaan avoimia vastaanottamaan uusia tuulia joita aluelaitokselta ja valtiolliselta hätäkeskukselta tulee.

Vapaaehtoista palokuntaa on aina tarvittu ja tullaan varmasti vieläkin tarvitsemaan. Pyhärannan VPK:n jäseniin sopiikin seuraava virke. "Harvalla työnantajalla on sellaisia työntekijöitä, jotka päivystävät kesäviikonloppuja, käyvät yöllä töissä, harjoittelevat vapaa-ajallaan, rakentelevat kalustoa työnantajalleen palkatta, sekä lahjoittavat yhdistyksen saaman sopimusrahan työnantajansa kalustohankintoihin."